maanantai 21. huhtikuuta 2014

tavoite on edelleen kirkkaana mielessä

Nyt kun on järjetön ähky päällä, on hyvä pitkän tauon jälkeen palata blogiini. Ähky tuli annoksesta pestopastaa ja kanaa, jäätelöpallosta ja siskon pojan synkkäreillä nautitusta vadelmakakkupalasta. Olisi toki voinut tulla jos vaikka mistä muustakin.
Painonhallinta on ollut aikamoista vuoristorataa. Pääsääntöisesti tilanne on hyvä. Olen tyytyväinen omaan tekemiseeni, mutta toki viilattavaa olisi. Ruokaakin tärkeämpää on nyt ollut se, että olen keskittynyt parantamaan kuntoani.
Tämä on tarkoittanut kahta asiaa. Ensinnäkin olen kaksi kävelylenkkiä vaihtanut hölkäksi. Tuntuu niin mahtavalta, että jaksan juosta lähes neljä kilometriä. Tavoite on saada sellainen kunto, että lähellä kotiamme olevan järven voisi kiertää hölkkäämällä. Tarkoittaa noin 7 kilometriä.
Toisekseen olen käynyt kerran viikossa kuntosalilla. Vieläpä töissä ruokatunnilla ja lisäksi olen käynyt kerran tai kaksi joogassa.

Edelleen liikuntaa tulee 5-7 tuntia viikossa, mutta nyt tässä on monipuolisuutta ja tempoa. Tavoite oli olla elämäni kunnossa kun täytän 50 vuotta. Kuntokaan ei taida nousta ihan itsekseen.

Annan itselleni kuntoilutehojen lisäämisestä 8 pistettä ja ruokavalion noudattamisesta 7 pistettä.
Ihan kiitettävään en vielä päässyt. Mutta pääsiäinen, vatsatauti, työmatkat, pitkät työpäivät. Kaikki nämä ovat vielä liikaa antaneet tekosyitä olla pitämättä itsestä huolta.