tag:blogger.com,1999:blog-7668542471690195862024-02-20T22:50:55.416-08:00Lupaus jonka tahdon pitääTein lupauksen syyskuussa, kun täytin 46 vuotta. Päätin silloin, että olen elämäni kunnossa kun täytän 50. Nyt on vajaa neljä vuotta aikaa lunastaa lupaus. Iso työ edessä kun kaikki on ihan rempallaan.Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.comBlogger109125tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-66700192609035578142016-04-17T07:18:00.000-07:002016-04-17T07:18:22.808-07:00Kun unohtaa blogin olemassaolonNiin minulle kävi. Unohdin kertakaikkiaan koko blogin. Tätä sattuu varmaan monelle. Yhtäkkiä ei enää vain kiinnosta. Tuntee toistavansa sanomisiaan. Minun tapauksessa jojo jojo jojo jojo -elämää.<br />
<br />
Niin syksylla laihduin ja nyt taistelen että paino pysyy edes suurin piirtein tiputtamassani määrässä. Ei se pysy. Tiedän.<br />
Mutta muutama ihana pysyvä elämäntapamuutos on opittu.<br />
1) Syön aamupuuron, raejuuston ja marjojen kera. Hyvä olo pitkin päivää<br />
2) Syön kohtuullisen keveän lounaan normaali toimistopäivänä<br />
3) Kala-kasvisyöjäruokavalioni on muuttunut monipuolisemmaksi. Osaan tehdä maailman parhaat mustapapupihvit. Osaan käyttää linssejä, papuja. Syön muutakin kalaa kuin iänikuista lohta. <br />
<br />
Kaikesta tästä kolesteroliarvoni tykkäävät. Arvot ovat merkittävästi parantuneet. Hyvä niin.<br />
<br />
Jotain siis olen saanut aikaiseksi elääkseni parempaa ja terveellisempää elämää. Siitä pitää iloita.<br />
<br />Lisäksi hyvä juttu on, että muistin tämän blogin olemassa olon. Päiväkirjoitukset saattavat siis jatkua.<br />
<br />
Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-15748425967105931982015-09-13T05:32:00.001-07:002015-09-13T05:32:22.834-07:00Minä olen laihtunut 5 kiloaIloisia uutisia ja parempaa mieltä. Ainakin näin hyvinvointirintamalla. Yleensä olen tulla tupsahtanut blogiini vain valittamaan. Tästä on ikäänkuin tullut paikka purkaa pahaa mieltä ja pettymystä.<br />
Tällä kertaa ei moiseen tarvitse sortua.<br />
Olen laihtunut 5 kiloa. Painan 81.8 kg. Kaikki ihanan ystävän tuella ja yhteisellä jutandieetti ohjeilla ( taas kerran). Tällä kertaa olen tehnyt simple dieettiä. Olen tykästynyt ohjeisiin. Olivat paljon paremmat kuin koskaan superdieeteissä, joita niitäkin olen muutaman kerran kokeillut.<br />
Tässä dieetissä on saanu syödä puuroa aamuisin ja mikä ihaninta syödä ruisleipää! Tosin tulevalla viikolla oli jo leivätkin otettu ohjelmasta pois. Aletaan mennä yhä vähähiilihydraattisempaan suuntaan. Jaksan kyllä dieetin kahlata läpi ja niin tekee myös ystäväni.<br />Tulemme myös jatkamaan dieettiä niin kauan, että paino alkaa molemmilla seiskalla. Jouluun mennessä pitäisi olla jo paino lähempänä 75 kiloa. Siellä on siis konkreettinen tavoite.<br />
<br />
Uskomatonta mutta muutamat ruoat maistuvat taivaallisilta. En ole yhtään kyllästynyt. Töissä työkaverit nauraa, kun raahaan kassitolkulla eväitä mukanani. Ja tulosta syntyy.<br />
<br />
Paras päivällinen on sellainen että teen ruisleivästä, lohesta ja polar5 juustosta lämpimät voileivät, laitan avokadoa päälle ja viereen läjän salaattia. On kertakaikkiaan taivaallista! <br />
<br />
Nyt painan vihdoin saman verran kuin painoin vuosi sitten ennen kuin lähdin Kanarialle lomalle. Siellähän lihoin 4 kiloa ja grammaakaan ei lähtenyt pois missään vaiheessa.<br />
<br />
Hyvä hyvä hyvä mieli <br />
<br />
<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-27720011374695245292015-08-16T11:33:00.004-07:002015-08-16T11:33:33.996-07:00OnnellinenHuomenna alkaa simple.(jutan superdieetti) Eväät on tehty valmiiksi jääkaappiin. Kaveri lähti kaveriksi ja tsemppariksi. Muutoinkin on hyvä jakso menossa. Juoksin ensimmäisen kerran vuosikausiin. Peräti 5,5 kilometriä. Kävin jokin aika sitten likkojen lenkillä. Ylitin itseni. Hämmästytin itseni. Olin kipeä kuin kuolemaa tekevä monta päivää, mutta silti onnellinen. Juoksin.<br />
<br />
Nyt pitää mennä vain taas lääkäriin. Terveydenhoitolalla oleva kaverini kuunteli puuskutustani ja vinkuvaa hengitystäni ja määräsi astman tarkistukseen pef mittauksiin siis. Voihan se olla että kaiken hengenahdistuksen takan on vielä rasitusastma,<br />
<br />
<br />
mutta ei se haittaa. Juoksin silti. Jääkaappi on täynnä laihdutusruokaa. Taas tuntuu että jotain tapahtuu. Positiivista.<br />
<br />
Luultavasti tästä postauksen ilosta jään huomenna auton alle, mutta jos niin käy niin onpahan sairaalassa mahdollista palata tähän blogiin ja lukea että olin innostunut ja uskoa omaan itseeni täynnä tänään sunnuntaina.<br />
<br />SItä paitsi nyt on painokin tippunut reilun viikon aikana noin kilon. Minulle se on dramaattinen pudotus pitkän nousukauden jälkeen.<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-90510013638740292232015-07-31T04:02:00.000-07:002015-07-31T04:02:18.818-07:00Kakansyöntiä odotellessaPerjantai ja viikonloppu edessä. Ensimmäinen löydä ja kalenterimerkinnöiltään tyhjä työviikko oli inspiroiva ja mukava. Kerrankin sai miettiä asioita rauhassa, jutella ihmisten kanssa rauhassa, suunnitella asioita rauhassa. Koko ajan on ollut olo että olen hyödyllinen ja tarpeellinen. Tosin paljon on mennyt ihan höpöhommiinkin. "luovat tauot" ovat olleet välillä verrattain pitkiä. Tänän luova tauko kesti esimerkiksi 1,5 tuntia. Kävin joogatunnilla. Mukava päivän aloitus. Tosin en tajunnut että hikihän siinä tulee.....aika punaposkinen olin ensimmäisessä palaverissa.<br />
<br />
Ruokapuolella viikko on ollut oikea mallioppilaan suoritus. Yritän olla kovasti ylpeä itsestäni. Uskon että minulla on ollut hiilihydraatit, proteiinit, ja rasvat ihan kohtuullisen oikealla tolalla. On ollut vihanneksia, kanaa, kalaa, täysjyväruisleipää, hedelmiä, marjoja. Ei ole ollut karkkia, pullaa, kaljaa, ranskalaisia, sipsejä eikä suklaata. En ole myös ylensyönyt terveellisiä ruokia.<br />
<br />
Kohtuutta ja terveyttä koko viikko.<br />
<br />
No mitä iloa siitä on ollut. Ei vielä mitään. Paino on tismalleen sama kuin maanantaina. Iloa sen sijaan oli taas Hesarin artikkelista, jossa käytiin suolisto-ongelmia läpi. Myös ylen Teemalta tuli joku aika sitten hyvä ohjelma "ihmisen toiset aivot" . Siinäkin käytini suoliston merkitystä läpi.<br />
<br />
Minulla kun on suolistossa jokin pielessä. Tosin se ei ole laktoosi-intoleranssi ,se ei ole keliakia, se ei ole syöpä. Miljoona eriasteista tulehdusta ovat edelleen mahdollisuus. Lisäksi minulla jo todettiin että liiallinen antibioottien käyttö on vahingoittanut minun suolistoani pari vuotta sitten.<br />
Niin pitkään olen koettanut laihduttaa ja syödä oikein, että alan pitämään jopa mahdollisena että minulla on niitä ns lihottavia suolistobakteereja. Tulevaisuudessa niistä voi päästä eroon syömällä laihan ihmisen kakkaa. Heiltä puuttuu ko. bakteeri.<br />
<br />
Kiva sitä minä olen aina toivonutkin. Että pääsisi syömään jonkun ihmisen kakkaa parantaakseen oman suolistobakteeriston terveeksi.<br />
<br />
No, näitä juttuja kirjoitellessa meni mukavasti ruokahalukin. Kakkajutuilla tuppaa olemaan ainakin se positiivinen vaikutus.<br />
<br />
No kakansyöntiä odotellessa pitää vain jaksaa ja jaksaa ja jaksaa....ja jos ei jaksa niin voi teeskennellä että KAIKKI ON KUNNOSSARupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-86873080059178863312015-07-30T04:41:00.000-07:002015-07-30T04:41:15.707-07:00Positiivisuus on muita vartenEhdikö minä olla jo eilen positiivinen ja iloita tulevaisuudesta? Ei olisi kyllä kannattanut. Luulinko että pääsen lomalle ulkomaille. Sekin oli ihan turha luulo. Tai toive. Kävikin niin, että kun laitoin työkalenterini kuntoon, huomasin, että olin jättänyt yhden pakollisen työrupeaman merkitsemättä kalenteriin. Eli myttyn meni. Olihan tuo ihme, että ylipäätään minä kuvittelin minulla olevan kahden viikon ajan tyhjää kalenterissa ikinä. Viimeinen oljenkorsi on, että avomieheni saa siirrettyä omaa lomaansa ja tyydymme lyhyempään lomaan ( ja myös kalliimpaan) niin sitten pääsemme vielä jonnekin.<br />
<br />
Tärkeä muistisääntö on siis, että älä luule mitään ja älä usko mihinkään muuhun, kuin jatkuviin vastoinkäymisiin ja siihen että minut elämässäni ei mikään koskaan milloinkaan mene helposti ja kivuttomasti tai suorinta tietä.<br />
<br />
Ihan sama onko kyseessä isot asiat ( kuten puolison kuolema, tyttären masennus, isän aivoininfarkti, oma terveys) tai vain vuosiloman pitäminen tai leivän leipominen. Kaikki tulee vain puukkosateena mun päälle.<br />
<br />
Niinhän se on. Suurin osa minut tuntevista ihmisistä luuleekin, että olen kovaakin kovempi, hurjalla itsetunnolla varustettu ja joka liemen kestävä supernainen.<br />
Totuus on vain hieman toisenlainen. Alkaa olla mittari täynnä.Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-3274631480691888612015-07-29T04:37:00.001-07:002015-07-29T04:39:09.147-07:00Baksukainen Bikineissä haaveilee matkastaOdotan jännityksellä soittaako mieheni, että voin varata matkat syksylle Thaimaaseen. Kohde katsottuna, samoin ajankohta. Nyt riippuu mieheni töistä voidaanko matkat varata. Minä olen jo luvat kysellyt.<br />
En ikinä ole siellä asti käynyt, vaikka kovin monessa paikassa olen kyllä ehtinyt vierailla. Aasian suunnalla olen käynyt Kiinassa ja Intiassa. Molemmat olivat työreissuja, joten nyt olisi ensimmäinen loma tiedossa.<br />
<br />
Siinä olisikin ihan motivaattori tulevaan syksyyn. Katselin Rohdoksen kuvia ja erityisesti niitä baksukaisbikinikuviani ja hyvä kun kuvaan mahtui. Seuraavat kuvissa on pienempi nainen.<br />
Ihan varmasti on.<br />
<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-58470436052804535692015-07-28T11:53:00.002-07:002015-07-28T11:53:54.723-07:00Ruokavaliomuutos<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAKYjrQROpZj9xr9OgBhsyYiqbc44DsqV_YzWhrXAPBDuv-Llv12NddrP8WgUS8zDj0XyPsNIrtHbpTPTJnOLp3-kkjq-9M6ibaf9fjJG7E2qwVY43xvturzPwn7O6RGq_T0VhxNYcBrY/s1600/2015-07-28+18.14.49_resized.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAKYjrQROpZj9xr9OgBhsyYiqbc44DsqV_YzWhrXAPBDuv-Llv12NddrP8WgUS8zDj0XyPsNIrtHbpTPTJnOLp3-kkjq-9M6ibaf9fjJG7E2qwVY43xvturzPwn7O6RGq_T0VhxNYcBrY/s320/2015-07-28+18.14.49_resized.jpg" width="221" /></a></div>
Pari päivää töitä ja kevyttä ruokailua. On niin ihana olla töissä.<br />
Tuntuu kyllä tyhmältä sanoa sitä ääneen. Ihan kuin en arvostaisi kotia, perhettä ja lomaa. Kyllä minä arvostan, mutta minä vain pidän työstäni. Oikeastaan eniten pidän juuri tällaisista hetkistä kun olen yksin töissä ja saan vapaasti tehdä asioita. Kohta minun alaiseni tulevat myös lomilta töihin. Konttori aukaistaan ja sitten tulee kaikki johtamiseen liittyvät "työilot" mukaan kuvioihin. Esimiestehtävistä en niinkään pidä. Nyt nautin näistä muutamista päivistä täysillä.<br />
<br />
Monissa laihdutusblogeissa on valtavan kauniita kuvia ruoista. Minulla ei ole. En ikinä jaksa asetella mitään sievästi lautaselle. En ainakaan blogin takia tai kuvien. Tänään vetelin päivällä kevyen kasvislounaan lisäksi mansikoita suoran roverasiasta. Illalla tempaisin kotipihalta haettua salaattia ja kanankoiven.<br />
<br />
JUURI NIIN SÖIN KANANKOIVEN<br />
<br />
Kasvisruokavalioni päättyi Porijatseihin. Olin jo itseasiassa<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg146SW4vTuVNdNes4R_pTJh6dYAg6lX2JIlWbAoAlQlQEEddW0eL1aKMXneFoHQxWpjKe68qlSyHY32JNkvd5lYyV4PhYe6J9UmSmyoqL7FrsYRnaIdGcTaxZmkqKOEu9myyHaishzef8/s1600/2015-07-28+18.16.09_resized.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg146SW4vTuVNdNes4R_pTJh6dYAg6lX2JIlWbAoAlQlQEEddW0eL1aKMXneFoHQxWpjKe68qlSyHY32JNkvd5lYyV4PhYe6J9UmSmyoqL7FrsYRnaIdGcTaxZmkqKOEu9myyHaishzef8/s320/2015-07-28+18.16.09_resized.jpg" width="254" /></a></div>
odotellut pitkään että alkaisi tehdä mieli lihaa.<br />
Tosin otin ruokavalioon vain vaalean lihan. Tai olen syönyt pelkästään broileria. (onko jotain muuta vaaleaa lihaa olemassa?)<br />
<br />
Kokemuksia 7 kuukautta kestäneestä kasvisruokavaliosta:<br />
Ensinnäkin siihen oppi tosi helposti. Tosin en oikealla tavalla oppinut korvaamaan lihasta saatavaa proteiinia missään vaiheessa. Söin varmaan liikaa juustoja. Liikaa maitotuotteita ylipäätään, rahkaa ja viilejä. Koska oli jättänyt kalan ruokavalioon, niin sitä kyllä söin sitten ihan ällötykseen saakka. Lähinnä lohta. Arvata voi vain kuinka herkullisilta enää tuntuu grillatut lohet ravintoloiden menulistoilla.<br />
Pärjäsin kuitenkin ihan ok ja kuten sanottu lihoin kevään aikana muutamia kiloja.<br />
<br />
Muutoin vatsa oli ihan samanlainen kuin ennen kasvis-kalaruokavaliotakin. Ei muutosta kolesteroliarvoihin, ei muutosta ilmavaivoihin, ei muutosta ripulointiin. Ummetusta ei ollut missään vaiheessa. En muista olisiko sitä minulla muutoinkaan mitenkään kovalla vatsa.<br />
<br />Iho oli ihan samanlainen kuin aina. <br />
<br />
Enpä siis juurikaan mitään monien mainostamaa parempaa olotilaa kokenut. En kylläkään mitenkään kärsinytkään. Ehkä hieman yksitoikkoisempaa ruokaa. Kun ei jaksa mitään erityisiä värkätä. Kunhan nakkelin rehut lautaselle. Kuten kuvastakin näkyy.<br />
<br />
Toivon nyt todella että jaksan pitää tämän mukavan ja pirteän ja kevyen elämäntavan hieman pidempään kuin muutaman päivän. Kyllä minä todella haluan saada itseni kuntoon. Ihan kuten olen koko ajan kirjoitellut. Ei tämä matka vain mikään helppo nakki ole. Ei todellakaan.<br />
<br />
Josko kuitenkin mittanauha alkaisi syyskuussa näyttämäään hieman paremmalta olisi se syksyä kohden tosi hieno asia. Syksyllä päätä nostavalle kaamosmasennukselle olen antamassa myös kyytiä. Nyt katselemme matkoja Thaimaaseen. En ole ikinä käynyt, mutta ehkäpä nyt olisi aika kokea sekin maa.<br />
<br />
Siinä onkin tavoitetta. Marraskuuhun on reilu kolmekuukautta aikaa. Bikinikuvat voisivat näyttää pikkaisen ihanammilta jos olisi muutan kilon pienempi ( hahahahah oikeastaan haluaisin olla 7 kiloa pienempi, mutta saahan sitä haaveilla mahdottomia, kunhan ei kerro sitä muille)<br />
Mulla on mittanauha heilunut ja mittoja on otettu. Sanotaanko että 5 senttiä jos saisi jokapuolelta pois niin sitten on jo ihan sama onko lähtenyt 7 kiloa vai 7 grammaa.<br />
<br />
Mulla on nyt paljon parempi mieli. <br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-74716071833041150422015-07-27T05:24:00.002-07:002015-07-27T05:24:23.271-07:00Stoppi epäonnelle<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtuBxzrdBPyn-slxj3poRdWFbEfuE6Pe8TRJHa2VQp_6dqQkS2juBySsQTVdkndW9eDPjJ94R20aR3WnyTKQPis4x_6M_oYX5AjUNz99ODcfShNa1wrxhChRzZp8FVyZXPx4I93M5WPx0/s1600/20150723_154022_resized.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtuBxzrdBPyn-slxj3poRdWFbEfuE6Pe8TRJHa2VQp_6dqQkS2juBySsQTVdkndW9eDPjJ94R20aR3WnyTKQPis4x_6M_oYX5AjUNz99ODcfShNa1wrxhChRzZp8FVyZXPx4I93M5WPx0/s320/20150723_154022_resized.jpg" width="180" /></a></div>
Elämä voittaa. Tai ainakin minä olen päättänyt nousta tästä ketutuksen suosta ja pistää taas hanttiin kaikeille epäonnelle jota kohdalleni tulee. Keskeytyin loman. Lähdin töihin ja lopetin kotona murehtimisen.<br />
<br />
Olen työnarkomaani. Kotona olen onneton lapamato. Nyt on hyvä. Tulee rytmiä päivään. Tulee merkitystä ja sisältöä elämään. Kaikki kunnia kotona oleville, mutta minä vain en jaksa pitkään. Ei oikein nappaa miettiä "mitä seuraavaksi siivoaisin" "minkä projektin seuraavaksi aloittaisin?"<br />
<br />
Varsinkin kun kaikki meni pieleen. Sämpylät joita leivoin olivatkin reiskaakin ohuempia pannukakkuja. Yritin tehdä myös itse jugurttia. Tuli oksennusta. Tein myös itse valkosipulikurkkuja. HUOH..... ehkä ei olisi kannattanut niitäkään tehdä. Ainakaan 2 kiloa.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDwXfQP6NKOrL1NV-EWoXP3tu3zgVDWMtJo87dUvKtEelWVB4VibG16nTm2do6TZouFpUIlPQTy70dsWlvrEdkBefM-4NwROndEqn2BMCHcVJAqwolQqH551wnCh-_7etObsVrL9KQG58/s1600/20150724_083147_resized.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDwXfQP6NKOrL1NV-EWoXP3tu3zgVDWMtJo87dUvKtEelWVB4VibG16nTm2do6TZouFpUIlPQTy70dsWlvrEdkBefM-4NwROndEqn2BMCHcVJAqwolQqH551wnCh-_7etObsVrL9KQG58/s320/20150724_083147_resized.jpg" width="180" /></a>Ainoa joka onnistui, oli raparperihilloke. Sitäpä nyt laitan muutaman teelusikallisen aina minun aamupalaani. Viiliä, mysliä ja hilloketta. Ihan hyvää. <br />
<br />
Lomani oli periaatteessa ihan hyvä, vaikka mikään ei onnistunut. Kaikki tippui, kaatui ja meni rikki. Pyykkikone, tiskikone, jääkaappi. Kaikki rikki. Eilen meni vessa tukkoon. Paskaa siivottiin tänään myös jätehuollon toimesta kylpyhuonetta myöten. Terveys myös krakasi. Käsi paloi, suusta löytyi kaksi alkavaa reikää ja ihan uusi tautikin nimittäin punajäkälää. Kynsi lähtee varpaasta, kun festarilla kohtuu tukeva mies astui kunnolla varpaan päälle. Sen lisäksi minulla oli 4 ripulia 3 viikon loman aikana. Yleensä ne alkavat mukavasti yöllä. Ihan kivan fressi ja reipas olo aina seuraavana päivänä. Toivon tosiaan että löytyisi syy tähän ripulointiin. Ärtynyt paksusuoli voisi olla yksi vaihtoehto, mutta ehkäpä tämä syksyllä selviää.<br />
<br />
Muutaman sukulaisuhteen olen saanut korjattua kuntoon. Muutamaa en. Ne on vielä rikki. Eikä kuntoon tule ellen minä ole aktiivinen. En teidä jaksanko nyt olla.<br />
<br />
<br />Otin muutaman kuvan mitä syön. Ei nuo kovin lihottavia ruokia ole kurkumalla oliiveilla ja kapriksella maustettu munakas tai viili.<br />
<br />
Siitä huolimatta paino on tapissa. Olen tissutellut koko kesän. On ollut festaria toisensa perään, kesäteatteria, työreissujakin (vaikka olin muka lomalla) Joka paikassa olutta ja viiniä. No nyt nekin on sitten litkitty joksikin aikaa. Nyt mennään salaattilinjalla töitä tehden.<br />
<br />
Aion siis palata ruotuun. Tavoitteena on nyt olla raitis salaatin syöjä. Pikkaisen proteiinia siihen viereen niin hyvä on. NÄillä mennään. Ihanan iso kiitos kaikille minua tsempanneille lukijoille. Niistä oli todellista apua kun täällä olen vaikeroinut!<br />
<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-82314858438676127952015-07-14T10:37:00.003-07:002015-07-14T10:39:03.928-07:00TunnesyöjäpaskiainenMinut on tuomittu epäonnistumaan.<br />
Saamaan kaikki paska niskaani.<br />
Vahinkoja, epäonnea, huonoa tuuria, huolimattomuutta.<br />
Tai sitten vain olen paska.<br />
Olen suuri suunnaton katastrofi, joka joutaakin epäonnistumaan.<br />
En vain osaa onnistua.<br />
En osaa epäonnistuakaan. Vaikka epäonnistun, en ymmärrä hyväksyä sitä ja siitäkö paha ja paska olo entisestään pahenee. Jos osaisi epäonnistua, niin sehän olisi vain juttu josta oppii tulevaisuutta varten ja harmitustakaan ei juurikaan tuntisi.<br />
<br />
Minulla on hajalla tällä hetkellä tiskikone, auto, mopo, suhde lapsiin, suhde puolisoon, suhde vanhempiin ja suhde sisarruksiin. Ne asiat, mitkä eivät menneet rikki ihan vanhuuttaan ja huonouttaan niin olen onnistunut omakohtaisesti ryssimään. Ihan tekemättä mitään.<br />
Olemalla vain tuomittu epäonnistumaan. Olemalla ihminen, jota tulkitaan ilmeistä ja puheista siten, että tarkoitan pahaa. Vaikka en tarkoita. Kaikki mitä teen on pahaa ja väärää, ilmeilty väärin ja sanottu väärin ja väärillä äänenpainoilla. Olen ihminen, joka ei osaa puhua oikein, ilmeillä sanomisensa yhteydessä mitään oikein ja äänenpainotkin ovat pielessä. Tulee mahtava itseluottamus kun omat omaiset tulkitsevat minua näin. En tajua mistä tämä väärinymmärrys tulee. En vain osaa. Hulluinta on, että minä puhun ja ilmeilen ammatikseni. Menestyksekkäästi. En tajua. Enkä tuokin menestys on harhaluuloa. OIkeasti minua vain siedetään. Itsetunto on mukavasti lomalla häipynyt taivaan tuuliin.<br />
<br />
Olen kyllästynyt myös itseeni. Tähän läskivuoreen. 14 kiloa tarkkaan ottaen on liikapainoa. Allit roikkuu surullisena ja selluliittisena hinkaten kylkiä. Hyllyvät reidet hinkkaavat myös toisiaan vasten. Onneksi ei ole hellettä. Hikoilevat ja nihkeät reidet, jotka hinkkaavat toisiaan vasten on vielä ällöttävämpää. Maha roikkuu. Alushousut eivät kuitenkaan uppoa ja pysy mitenkään hyllyävän mahan päälle, vaan ne kääriytyvät rullalle ja menevät vauhdillä kohti alapäätä. Rullalla olevat alushousut on suurinpiirtein yhtä paska olotila kuin hinkkaavat reidet. Yhtä ällö on myös se, että ei millään tahdo löytää kohtuuhintaisia sukkahousuja, jotka todella ylettyisivät haaroihin asti. Ne haluavat myös jäädä puolitiehen. Joten rullalla olevat alushousut ja haarukasta liian lyhyet sukkahousut ovat yhteisvaikutukseltaan raivostuttavan inhottavia. Nyt kesällä vaikka helteitä ei olekaan, niin lenkillä vatsan alus hikoilee rullautuneet housut märäksi. Kun housut ovat kerran rullautuneet roikkuvan mahan löllötaskuun, niin hinkkaushaavat eivät enää tuskin ole kaukanakaan.<br />
<br />
Kaikesta tästä omasta paskatilasta ei tunnu olevan poispääsyä. Heti kun sisarrusten kanssa tuli riita, tuli myös vatsa ylenmäärin täyteen. Heti kun minun ilmeet eivät olekaan sellaiset kuin kuvittelin, niin juoksen suklaalevylle. Heti kun äänenpainoni menikin niin pieleen, että lapset väärinymmärtävät minun, otan jääkaapista kaikki mitä mieleen tulee ulos ja syön kaikki.<br />
<br />
Olen epäonnistujaksi tuomittu tunnesyöjäpaskiainen.<br />
<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-91171168719410319822015-07-08T10:19:00.000-07:002015-07-08T10:19:29.146-07:00Stressi estää laihtumisenLomafiilis ihan hyvä. Aamulla paino näytti 2,1 kiloa vähemmän kuin mitä se oli heti lomareissulta tultaessa. Eli paino on siis tippunut enemmän kuin mitä all inclusivessa ahmin itseeni.<br />
Uskon tosissani pikkuhiljaa, että stressi estää laihtumisen ja itseasiassa lihottaa. Näin ainakin minulle kävi tänä keväänä kun sain päälleni syöpäepäilyt, suolistosyöpätutkimukset, oksentelut ja ripuloinnit ja veriset ulosteet. Lisäksi töissä oli valtavasti asioita "päällä".<br />
Sitä saapi olla vaikka syömättä, mutta paino ei tipu, jos on stressi ja ahdistus päällä.<br />
Nyt lomalla kaikki helpottaa ja lisäksi isoin syöpäepäily on poissuljettu minulta.<br />
Nyt paino tippuu.<br />
Huvittavaa on että syön jopa enemmän kuin normaalityöarkena.<br />
Tosi huvittavaa.<br />
<br />
<br />
Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-37815173620885947782015-07-07T05:58:00.000-07:002015-07-07T05:58:02.475-07:00Persposket ruvellaVoihan hyllyvän pyllyni luisevat luut. Aloitin pyöräilyn. Eilen 11 km ja tänään toiset mokomat. Haarojen välistä löytyi luut, joissa on vihlova tuska. Pyörän penkki tuntui tänään sahaterälaitaiselta ruostuneelta hakulta, joka hiersi ja hankasi luitani vasten.<br />
<br />Miten ihmeessä nuo luut yleensä löytyivät? Miksi valtavan peppuni lölleröt eivät tajunneet suojata minua. Kerrankin kun luulin että noista massiivisista persposkista olisi ollut jotain hyötyä.<br />
<br />
No ei ollut. Tämä kipu kestänee viisi päivää. Jos vain ei sada ja pääsen tekemään päivittäisen lenkkini. Jostain syystä kestää 5 päivää saada luukipu pepusta pois. Tavoitteena olis,i että kun työt elokuussa alkaa niin ainakin jointain päivinä voisi mennä pyörällä töihin. Työmatkaksi tulee päivässä näin 18 kilometriä ja noin tunteroinen. Ihan hyvä lisä arkiliikuntaan.<br />
<br />
Samalla voin antaa autoani tyttärelleni lainaan, jotta hän pääsee töihin myös. Sai heti ensiyrittämällä siivousfirmasta töitä. Vähänkö olen ylpeä tytöstäni. Miten niin on vaikea saada nuorten töitä?<br />
<br />
Ruokana tänän sovellettu kesäkeitto tehtynä rasvattomaan maitoon. Oli nam. <br />
<br />
Hyvä päivä.Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-82063093123419951402015-07-06T06:53:00.001-07:002015-07-06T06:53:21.184-07:00Lomailua ja syömistäViikko vierähti Välimeren rannalla ihanan kuumassa auringonpaisteessa. All Inclusive hotellissa. Se tietysti kertookin jo kaikin loman kulusta....<br />
Kuitenkin kävi niin hyvin, että lihoin vain 2 kiloa. Tässä konkurssissa se ei ole pahakaa saldo. Varmasti osa on myös turvotusta.<br />
Nyt olen ottanut taas itseäni niskasta kiinni. Palannut ns. arkiruokailuun. Se onkin varsinainen vitsi, kun niitä "arkiruokailupäiviä" on minulla niin tuhottoman vähän.<br />
Perjantaina on yhteistyökumppanipäivällinen....lauantaina on sukulaisen 70 vuotisjuhlat....sitten tulee lähtö porijzzeille. Kutsu on käynyt vippitelttaan ja sillähän sitä pidetään ihmispoloista hyvänä. Seuraavalla viikolla onkin mökkireissu edessä. Viimeinen lomaviikkokin sisältää muutamia tapahtumia, joissa ei ruoalta ja juomalta välty.<br />
No nämä vähäiset arkiruokailupäivät pitää sitten olla tosissaan.<br />
Aamulla rahka. Päivällä salaattia ja lohta. Illalla grillattua maissia ja grillijuustoa. Iltapalaksi kaksi ruisleipää juustolla pikkelsillä ja suolakurkulla. Päälle iso motti kaakaota.<br />
<br />
Josko tuota ruokavaliota voisi pidempään noudattaa, olisin varmaan ihan luikero. Nyt ruokavalio vai hieman vähentää muiden päivien ruokakuormaa ja juomakuormaa.<br />
<br />
Pääasia on kuitenkin että lomapäiviä on (muutamista loman keskeyttävistä työjutuista huolimatta) mukavasti jäljellä ja aurinko paistaa.<br />
<br />
Aion ostaa jonain kauniin lomapäivänä todella kauniin vihkosen. Siitä tulee minun ruokapäiväkirjani. Alan laittamaan pilkulleen syömiseni ylös. Sitten on viedä dokumenttia ravintoterapeutille, kun sen aika koittaa.<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-63648318991367405352015-06-25T05:21:00.000-07:002015-06-25T05:21:01.358-07:00Hyvä päiväHyvä päivä.<br />
Pinaattikeittopäivä.<br />
Kahden kahvikupin päivä.<br />
Vatsakivuton ja ripuliton päivä.<br />
Hyvien yöunien voimaannuttava päivä.<br />
Hyvä työpäivä. <br />
Hyvä syksyn suunnittelupäivä<br />
Joogapäivä<br />
Pyykinpesupäivä<br />
<br />
Tein myös suunnitelman jouluun asti. Luulen taas kerran että se onnistuu ja pitää. Uskon tänään itseeni. Suunnittelen myös ravintoterapeutin luona käyntiä. Haluan yksinkertaiset ja selkeät ohjeet mitä syödä ja milloin.<br />
<br />
Tällaisia päiviä enemmän kiitos!Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-30993103818912387682015-06-23T03:12:00.000-07:002015-06-23T03:12:17.473-07:00Mitäpä söisi jotta pysyisi hengissäVaikeaksi menee. Ensinnäkin reilun vuoden jatkunut ripulointi ja oksentaminen ovat häirinneet elämää ihan mukavasti. On tehty vatsatähystystä ja on tehty paksusuolen tähystystä. On otettu näytepaloja. On annettu erilaisia alustavia diagnooseja.<br />
<br />
Vahvin niistä on se että useat eri antibioottikuurit ovat tuhonneet omat suolistobakteerini ja tästä syystä vatsa ei juurikaan kestä mitään ärtymättä.<br />
<br />
Ensin jätin punaisen lihan pois. Sitten jätin lihan pois. Sitten sain Liinus-rakeet käyttöön. Vatsa ei ole rauhoittunut vaan viimeksi maanantaina oli ripuli.<br />
<br />
Nyt tuli sitten tilanne että minulla löydettiin myös suusta punajäkälä.<br />
Ylipäätään suukalusto oli kaikin puolin huonossa kunnossa ientulehduksineen ja vihlovine hampaineen. Elämästä on tullut sairaskertomus ja tästä blogista sairaskertomuksen kirjoittelua.<br />
<br />
Muutamia asioita kävi tänään selväksi<br />
<br />
Suun saan kuntoon kun:<br />
jätän limukat, lightmehut, tuoremehut, tuliset mausteet ja kaiken happamen mahdollisimman vähiin. Kiellettyjä ovat myös sitrushedelmät.<br />
<br />
Vatsan saan kuntoon kun<br />
jätän kahvin, alkoholin, mehut, limsat, vehnän, sokerin, ruisleivän pois. Mielellään gluteeniton ruokavalio.<br />
<br />
<br />
Minulle jää jäljelle<br />
juomista : inkivääritee, kamomilla tee ja vesi'<br />
ruoista: kala, marjat, kasvikset (pois sipuli, paprika, kaalet) Hapankaalta pitää syödä.<br />
luonnonjugurtit ja maito.<br />
<br />
Tai joitan tänne päin. Taidan mennä ravintoterapeutille joka saa tehdä jonkin näköisen järkevän ruokavalion. En jaksa tätä paskaa ja jatkuvaa ongelmaa jossain päin kroppaa.<br />
<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-27259455980472112252015-06-20T08:39:00.000-07:002015-06-20T08:39:05.075-07:00Tavallinen arki on paratiisi maan päälläJotenkin toivon, että pikkuhiljaa elämä tasoittuisi normaaliksi.<br />
Tylsäksi.<br />
Rauhalliseksi.<br />
<br />
Koskaan ei tapahdu mitään erityistä -tyyppiseksi arjeksi. Minusta meidän perhe on nyt saanut riittävästi paskaa niskaan tälle vuodelle. Oma kevät meni täysin pilalle kun ulostenäytteistä löytyi verta ja jouduin kolme kuukautta odottamaan pääsyä paksusuolen tähystykseen.<br />
<br />
Se tunne, että odotat ja toivot ja pelkäät pahinta ja koetat olla ajattelematta ja koetat oikein ajatella ja ajattelet olla tuntematta ja tunnet että pitää erityisesti nyt tuntea, oli ihan ihnottavaa. Pahinta oli tunne tunne, että minäkin petän lapseni. Lasteni isä kuoli kun lapset olivat 10-13 vuotta vanhoja. Nyt sitten äidin osaltakin piti pelätä, että miten käy. No en kyllä tosiaan kertonut lapsille syöpätutkimuksista mitään. Pelkäsin yksin (tai siis puolisoni kanssa). En halunnut pilata yhden lapseni yliopppilaskirjoituksia. En halunnut pilata muiden kevättä. Pilasin vain omani. Tärkein ajatus oli koko ajan, että olipa mikä helkatin kuolemanvakava sairaus hyvänsä on minun selvittävä siitä hengissä. Ei olisi reilua lapsia kohtaan että he menettäisivät molemmat vanhemmat ennen kuin tulevat aikuisiksi.<br />
<br />
Toki oma sekava oloni näkyi. Olin varmasti hajamielinen. Ärtynyt. Väsynyt. Stressaantunut. Hajamielisyys näkyi mm. niin että täytin lapseni kanssa yhteisvalintalomakkeen päin persettä. Näytti nyt ensin sille, että jatkokoulutuspaikka jää saamatta peruskoulun jälkeen. Mahtoin olla pojalla hieno tunne kuin toinen lapsistani sai huonommalla päättötodistuksella koulupaikan mutta minun virheestä hän ei saanut mitään paikkaa.<br />
<br />
Taivaan kiitos nyt alkaa asiat järjestyä. Vanhin sai töitä vaikkei koulutuspaikkaa saanutkaan ja kaksoseni saivat molemmat koulutuspaikan. Itse alan pikkuhiljaa palaamaan moodiin, että tässä voisi laihduttaa ja murehtia ihan vaikka vain liikaa syötyjä kaloireita jonkin vakavan sairauden sijaan.<br />
<br />
Purentakisko piti ottaa myös käyttöön takaisin. Alkoi olla 24/7 päänsärky koko ajan. Tajusin vasta yksi yö herätessäni, että puristin hampaitani yhteen sellaisella voimalla, että koko pää tärisi. Kaksi yötä nyt takana purentakiskoa ja homma alkaa laueta.<br />
<br />
Juhannuskin on mennyt mukavasti, vaikka jäimme kotiin. Meillä on paistanut koko ajan aurinko. Hyttysiä on triljoona ja hyttysmyrkky on kaikkien lempiparfyymi kun olemme pelanneet omalla pihalla krokettia.<br />
<br />
Parhautta on ollut että olen ollut niin hyvässä seurassa että en ole onnistunut voittamaan peliäkään.<br />
<br />
Nyt kuitenkin saa nämä koettelemukset riittää!!!! <br />
<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-73632404487503426292015-06-15T11:08:00.001-07:002015-06-15T11:08:10.370-07:00Elämä on kivempaa kun ei tarvitse pelätä syöpääUusi elämä. Uusi elämä alkaa joka ikinen maanantai. Nyt tuntuu siltä että uusi elämä alkaa minullakin. Ihan tosissaan. Sain syövästä puhtaat paperit, ainakin alustavasti.<br />
Uskomatonta miten voi valtava ja inhottava pelko ja epävarmuus tehdä ihmisen arjesta vaikeaa. Huoli ja pelko olivat käsinkosketeltavaa. Vaikuttivat selvästi minun työntekoon, jaksamiseen, käyttäytymiseen, uneen ja syömiseen.<br />
Tulipahan 3 kiloa lisää painoa projektin aikana. Odottelin kolmekuukautta että suomalainen hoitotakuu toimii ja pääsisin tutkimuksiin.<br />
<br />
Taivaan kiitos kaikki oli siis lähtökohtaisesti kunnossa. Suolistosyöpä ei ole syy vatsaongelmiini ja verenvuotoon. Toki vielä on jäljellä diagnoosit erilaisista tulehduksista yms. Niitä en jostain syystä pelkää yhtään samalla tavalla kuin syöpää.<br />
<br />
Tänään alkoi uusi elämä. Ei ruokaa, silmät vain kiiluvat kun näen edessäni tulevaisuuden minäni. Terve. Laiha. (tai normaali) mutta siis normaalikin on minun mittakaavassani Laiha. Haavekuvanani näen että peilistä katsoo syksyllä hyväkuntoinen 48 vuotias nainen!<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-32052456340533598042015-06-01T04:16:00.003-07:002015-06-01T04:16:48.919-07:00RiekaleinaEhkä tämä tästä. Perjantaina menen sairaalaan ja lopultkin kolmen kuukauden odottelun jälkeen saan tietää että onko syöpää vai ei ja jos ei niin mikä mahdollisesti on pielessä.<br />
Paksusuolen tähystys tehdään aamupäivästä. Pelkään kaikkea. Pelkään tutkimusta ja pelkään tutkimustuloksia ja pelkään että hoitotakuun heikon tason vuoksi olen joutunut pelkäämään jo liian kauan.<br />
<br />
Odottelu on ihmiselle pahasta. En ole jaksanut keskittyä juurikaan sellaisiin hienoihin yleviin ajatuksiin elämäntaparemontista, kun ei ole osannut miettiä tuleeko koko tulevaisuutta.<br />
<br />
Ehkä tämä tästä.<br />
Ainakin nyt tapahtuu jotain.Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-32490465436561543222015-04-07T06:39:00.000-07:002015-04-07T06:39:33.105-07:00Väsy ja väsyTänään on todella väsyttävä päivä. Olen jopa niin väsynyt että puhuttelin työkaverianikin kolme kertaa ihan väärällä nimellä. Nukuin kuitenkin kuin tukki yön. Lepäsin todella hyvin myös pääsiäisen. Voisi kuvitella että nyt monen viikon stressi purkautuu ja väsymys nousee pintaan.<br />
<br />
Muutoin on mennyt kohtalaisesti. Siitäkin huolimatta että kokoajan on kuitenkin pieni inhottava pelon ja epätoivon tunne taustalle että mitä tulevissa suolitähystyksissä tulee eteen. Koetan blogata ajatuksia kuitenkin tosissani taka-alalle. Koetan vahvasti uskoa siihen, että etukäteen ei kannata surra tai pelätä. Pahimmillaan saa pelätä kahteen kertaan ja toisaalta jos hyvin käy niin on saanut pelätä turhaan monta kuukautta ja kaikki on kunnossa.<br />
<br />
Laihdutuspuoli on kuitenkin ollut jäissä. Olen vain koettanut syödä terveellisesti ja vähän. Joku päivä onnistun ja joku toinen päivä menee päin prinkkalaa. Ylipäätään kasvisruokavalio toisaalta sopii minulle, mutta toisaalta olen kyllä löytänyt omat hyvä tavat pilata senkin. Ensinnäkin kasvisruokavalio on niin kevyttä että helposti tulee mieleen ajatus " otanpa pullan, jää kuitenkin kalorit tänä päivänä normaaliin" Sitten jossain kohtaa huomaan, että otan suklaapalasenkin, kun on niin "vähällä ruoalla ollut tänään"<br />
Käy myös niin, että olen korvannut aiemmin lihasta saatuja proteiineja rasvaisilla juustoilla. Niin että tositerveellistä.<br />
<br />
Kaikkineen kuitenkin voisin helposti olla ilman lihaakin myös tulevaisuudessa, josko siitä on minun kolesteroliarvoilleni jotain hyötyä. Ensiviikolla kuulen tulokset.<br />
<br />
Paino on pysynyt samassa. Tosin en jaksa rampata puntarilla. Liikuntaa on ollut mukavan riittävästi. Olen jopa alkanut tehdä pientä punttijumppaa kotona.<br />
<br />
Kevät etenee. Kumpa vain kaikki asiat nyt loksahtaisivat paikoilleen. Terveys on vain niin äärimmäisen tärkeä asia. Menee kyllä ulkoisten asioiden edelle kuiten liikojen läskien.<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-22006598051061963602015-03-17T08:03:00.002-07:002015-03-17T08:03:56.136-07:00Kasvisruokakin lihottaaKiitoksia kaikille tsempanneille. Kyllä täällä pärjätään ja peloille tai ahdistukselle ei saa antaa periksi. Homma hoituu kun vain saa nautittua riittävästi yöunta ja joogaa. Silloin jaksaa. Puntarilla ei oikein jaksa juosta. Paino on se mikä se on. Sanoisin, että onneksi kuitenkin ei ole nousemaan päin vaan ollaa pysähdystilassa. 84 kiloa läskiä, luuta ja lihasta.<br />
Jos joku luulee että kasviruokavaliolla laihtuu, niin ei muuten laihdu. Itseasiassa minusta tuntuu sille että kasviruokavaliolla ( jos sallii itselleen maitotuotteet, munan ja kalan) painonhallinta on vaikeampaa. Leipää menee enemmän kuin aiemmin. Juustoilla on tullut haettua vaihtelua elämään ja ne eivät ole ihan rasvattommista päästä. Ravintoloissa kasviruoissa näyttelee yllättävän suurta roolia kerma. Pastat saadaan siten tosi herkullisiksi. Yleensä en kermapastoja syö, mutta ravintoloissa kasvisannokset on monesti rakennettu kerman ympärille. Eli terveysvaikutus kolesterolin suhteen jää tosi vähäiseksi. Tyydytettyä rasvaa se on kermakin ja siten ei mikään terveysruokaa.<br />
<br />
No kuukausi vielä ja sitten katson jatkanko tätä ja oliko tästä mitään hyötyä. Toivottavasti kutsu myös perä-ja paksusuolitähystykseen tulee samassa ajassa. Tällaisessa löysässä hirressä on tosi kurjaa. Toisaalta pelkään koko tutkimista niin paljon että en tiedä selviänkö edes siitä hengissä.Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-29919146954612348252015-03-02T07:39:00.000-08:002015-03-02T07:39:26.534-08:00Huonoja uutisiaTässä olen ollut hieman ihmeissäni. Tuli lääkäriltä soitto joka pysäytti. Minun jättämissäni labranäytteissä oli löydetty huolestuttava löydös ja nyt alkaa sitten kaiken maailman tutkimukset. Paksusuole tutkimukset ovat edessä ja ällöttää ja pelottaa ihan hirveästi. Kun kohtaa ensimmäistä kertaa todella vakavan sairauden epäilyn niin minä ainakin olen lamaantunut ja shokissakin. Kuka nyt suolistosyöpää itselleen haluaa.<br />
Joudun odottelemaan noin kuukauden tutkimukseen pääsemistä. Sitten varmaan toisen mokoman, että saan tietää olenko pahastikin sairas.<br />
<br />Eipä oikein ole jaksanut muuta miettiä. Lisäksi olen ollut pitkittyneessä flunssassa ja poskiontelontulehduksessa jo kolme viikkoa. Tältäkin osin on liikunnat jääneet, syöminen ollut mitä sattuu ja unet huonoja.<br />
<br />
Ehkä tämä tästä. Pitää toivoa parasta. Pitää uskoa että mitään vakavaa ei ole, Tähän asti paras syöväntorjuntaargumenttini on liittynyt kyllä painooni. Eikö kaikki sanokin, että ihminen laihtuu jos saa syövän. NO MINÄ EN AINAKAAN OLE LAIHTUNUT PÄTKÄÄKÄÄN.<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-82840193149068020702015-02-10T07:58:00.000-08:002015-02-10T07:58:11.043-08:00Lamaannus ja kooma kun mies on naista parempiMinulla on jonkin sortin laamannus. Melkeinpä kooma. Ei oikein luista. Kirjoittelukin on jäänyt. Se nyt kyllä toisaalta johtuu vain siitä , että ennen lamaannusta oli niin hitonmoinen kiire kokoajan, että ei ennättänyt konetta aukaista. Toisaalta en viitsi tietokonetta edes matkoillani kuljettaa mukana ja kun matkoja on piisannut niin blogi on ollut syrjässä.<br />
Lähtökohtaisesti on mennyt elämänhallinta juuri kuten arvelinkin.<br />
Aluksi kaikki menee hienosti. Intoa piisaa. Sitten tulee työn mukanaan tuomat elämänhallintahaasteet mukaan ja niissä onnistuminen on vähän vaihdellut.<br />
Sitten tulee tämä lamaannus.<br />
<br />
Plussiksi voisi sanoa että olen aktiivisesti käynyt joogassa. Pari kertaa viikossa. Olen aktiivisesti ulkoiluttanut reippaasti kävellen koiraani ainakin 4 kertaa viikossa (poislukien reissut)<br />
LIsäksi olen edelleen ollut pesko-lakto-ovo-vegaani ruokavaliollani. Tosin se tuottaa töissä ongelmia ja tekee kotiväen ruoanlaittohetket hermostuttaviksi.<br />
<br />
On varsinaista opettelua.<br />
<br />
Sitten näihin vähän vähemmän positiivisiin juttuihin.<br />
Olen kipeä. Arvasihan sen että flunssa tulee kun reuhkasee liikaa ja ei ehdi huolehtimaan itsestään.<br />
<br />
Löysin itsetehdyn raakasuklaan. Voi sissus että hyvää. Tästä johtuen olen valitettavasti syönyt patukan verran raakasuklaata joka ikinen päivä. Onhan tämä ylettömän terveellistä sinällään, mutta kaloreiden osalta liioittelua.<br />
<br />
Mieheni on laihempi kuin minä. Tästä tosiasiasta en pääse eroon ja se VITUTTAA.<br />
<br />
Mieheni tekee kaikkea sitä mitä minä kuvittelin tekeväni. Hän punttaa punteilla vierashuoneessa 3 kertaa viikossa. Käy hiihtämässä viikonloppuna. Käy joka päivä lenkillä koiramme kanssa ja mikä uskomattominta hän tuli minun kanssa joogaan. Nyt sitten käymme pariskuntana joogassa.<br />
Lisäksi hän kieltäytyy kaikesta herkusta arkisin. On pystynyt pitämään vain yhden herkuttelupäivän viikossa. Illat hän vääntää tehosekoittimessa yyberterveellisiä smoothieta ja syö sitten niitä.<br />
<br />
<br />
Olen siis jäänyt kakkoseksi. Niin . Minä lannistun, lamaannun ja mietin että PASKAT.<br />
<br />
<br />
Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-13868848541079835352015-02-03T06:15:00.001-08:002015-02-03T06:15:25.294-08:00Monen viikon rellestämiset päättyivät tänäänNyt on töihin liittyvä matkajakso takana. Monta viikkoa meni ja en edes uskalla käydä puntarilla, jotta näkisin mikä on lopputulos. Tiedän katsomattakin että tilanne on paha.<br />
Varmasti on monta kiloa turvotusta ja lisäksi olen syönyt ja juonut päivittäin jotain kaloripitoista herkkua.<br />
<br />
Helmikuun puolessa välissä voisi ehkää käydä katsomassa mille näyttää. Nyt ei viitsi pahoittaa mieltäni. varsinkin kun mieheni kehui painolukemilla, jotka ovat taatusi pienemmät kun meikäläisen tämän päivän lukemat.<br />
<br />
Olen kuolemanväsynyt. Viime yönä en saanut hotellissa unta, joten sain nukutta vain muutaman tunnin.<br />
<br />
Väsymyskin kuulema lihottaa. Väsymyksen perusteella voisin kuvitella että olen 100 kiloa.<br />
<br />
Nyt pitää yrittää päästä takaisin normaaliin arkirytmiin. Toivottavasti pääsen <br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-69259276998220189172015-01-22T12:36:00.001-08:002015-01-22T12:36:57.478-08:00Kasvisruokavalioni kunniaksi sain miljoona kaloriaIhan oikeasti tällaiset työreissut ovat ihan perseestä. Tiistai Helsingissä. Kotiin keskiviikoksi. Torstaina takaisin Helsinkiin ja täällä ollaan hotellihuoneessa nalkissa lauantaihin saakka.<br />
<br />
Josko nyt toivoo jotenkin pysyvän kohtuullisessa ruokavaliossa, niin paskat sille. Ei mitään mahdollisuutta. Olin ilmoittanut kasvisruokavaliostani etukäteen.<br />
No sain lounaaksi öljyssä lilluvia munakoisoja. Ruoka-annokseni kalorit olivat jotain 10.0000000. Koska öljyssä lilluvat munakoisot ällöttivät, niin koetin tappaa nälkääni syömällä sen sijaan leipää.<br />
Illalliselle ei ollut minulle ruokaa ollenkaan. Kun muut söivät buffetista lammasta, härkää, kanaa, ja jauhelihapullia niin minulle oli majoneesisalaattia ja vihersalaattia. Söin vaihteeksi niitä ja kasapäin leipää.<br />
<br />
No kaloritasapainon saavutin kolmella oluella, yhdellä kuohuviinillä, yhdellä punaviinillä ja yhdellä valkoviinillä.Niin ja pari kourallista maissilastuja kruunasi kaloripommini.<br />
<br />
Huomenna aion mennä sitten kyllä kauppaan ja ostaa itselleni hotellihuoneeseen hedelmiä ja jotain proteiinjuomia.<br />
<br />
Yhden tällaisen paskan päivän ruokineen kestää kyllä kun muutoin on ihan kohtuu vähän syönyt koko kuukauden ja paino on tippunut, mutta kahta en aio kyllä kärsiä.<br />
<br />
Muut työkaverini jäivät hotellin aulaan vielä juomaan. Minä tulin huoneeseen. En vain enää jaksanut. Muut ovat nuoria ja minä olen ikäloppu väsynyt mamma, joka haluaa nukkumaan.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-1659927194703702702015-01-20T08:14:00.000-08:002015-01-20T08:14:06.060-08:00Tipaton vai ei, siinäpäs illan pähkinäpurtavaksiSuu mandariinia täynnä istun hotellihuoneessani ja lähden kohta illan viimeisen palaveriin. Palaverissa allekirjoitettavan sopimuksen kunniaksi syömme päivällisen. Sopimus onkin tärkeä ja päivällisen arvoinen. Minulla on vain nyt iso ropleemi. Mitä syön? ja erityisesti mietin mitä juon?<br />
<br />
Meneekö tipaton tammikuu tänään rikki vai jatkuuko se vielä eteenpäin?<br />
<br />
Mietin että pitäisikö se etukäteen nyt päättää vai pitäisikö hieman "tulkita tilannetta" paikan päällä. Jos nimittäin vastapuoli selkeästi haluaa viinilasillisen ottaa niin tässäsopimustilanteessa - moodini mukaan minunkin on vähän pakko ottaa.<br />
<br />
Toisaalta mietin, että haluanko itse jatkaa tipattomalla vai olisko nyt hyvä ravintola ja hyvä ruoka yhdistelmä ansainneet myös lasillisen viiniä?<br />
<br />
Iltapa sen näyttääRupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-766854247169019586.post-27187212911426738872015-01-18T03:25:00.000-08:002015-01-18T03:25:01.654-08:00Mistä kaikesta laihduttajä jää paitsiVälillä tulee näitä epäuskon päiviä. Päiviä, jolloin haluaisin löydä kaiken läskiksi. Tai siis vain yksinkertaisesti jäädä läskiksi. Tekee mieli suklaata, pullaa, maissilastuja guagamolen kanssa, kermaperunoita. Tekee mieli laittaa kunnolla voileipäpikkelssiä ruisleivän päälle. Sitten tekee mieli salmiakkia, jäätelöä. Voisin syödä myös jotain tosi rasvaista ja suolaista. Esimerkiksi viime vuonna kun söin vielä riistaa, niin suosikki pitsani oli poro,aurajuusto,punasipuli, valkosipuli ja oliivipitsa.<br />
<br />
Niin kaikkea tuota olen periaatteessa kyllä syönyt, mutta määrät ovat olleet minimaalisia. Nyt tekisi mieli AHMIA. Haluaisin ahdistavan ja turvottavan ja pahaa oloa tuottavan ähkyn. Tunteen, että suklaa tulee ihosta läpi, jos vielä yhdenkin ottaisi. Haluaisin syödä surutta, miettimättä, laskematta, puntaroimatta, mittaamatta ja pohtimatta yhtään mitään. Haluaisin vain estottoamsti ahmia. <br />
<br />
Näitä hetkiä on tämän tästä. Tuntuu, että jäisin jostain paitsi!!! Tuntuu kuin ruokailu jäisi kesken. PItää heti lopettaa, kun vasta on päässyt hyvään alkuun. Olen oppinut ahmimaan liikaa, liian paljon ja saan väärässä kohtaa tunteen syömisen osalta, että nyt riittää. Saan sen aivan liian myöhään.<br />
<br />
Olo että jää jostain paitsi, tulee siitä huolimatta että en minä ole ollut nälkäinen käytännössä hetkeäkään. Ainoastaan, jos on ruokailu venynyt hieman itsestä johtumattomista syistä hieman liian pitkäksi. Olen vain kertakaikkiaan opettanut itseni syömään liikaa ja liian paljon.<br />
<br />
Kun vain pääsisin tästä tunteesta irti, että jään jostain paitsi. Minä en kertakaikkiaan jää paitsi. Minä syön tosi normaalisti. Olen laskeskellut suurinpiirtein kaloreitani ja niitä 1800 kalorin pintaan. Konttorirotan perustarve.<br />
<br />
Muistan että minulla oli tämä sama tunne kun lopetin tupakan polton. Aluksi pahimmat vieroitusoireet tulivat juuri siitä, että jään jostain paitsi. Ruokahetki kun täydellistyi ruokasavuilla. Kahvin krunasi tupakka. Työn ja tekemisen tauottivat rauhoittavat hermosavut. Päivän käynnisti mukavasti raikasilma ja aamun ensimmäinen ja mitäpä sitä voisi päivältä enempää odottaa kuin rentouttavat iltasavut ennen nukkumaan menoa. Niin silloinkin, kun näistä hetkistä luovuin oli minulla pitkään tunne, että jään jostain paitsi.<br />
<br />
Nyt pitäisi saada oma pää kuntoon ja ymmärrys itselle siitä, että ihminen ei jää mistään paitsi, kun se syö vain sen mitä kuluttaakin.Varsinkin kun minun dieetissäni ei todellakaan ole mitään rajoitteita. Ei tarvitsen vältellä hedelmiä, leipää, pullaa, väärän värisiä kasviksia, karkkiakin olen syönyt.<br />
<br />
<br />
Vaikeaa on, kyseessä on korvien välissä oleva vika, jota pitää sinnikkäästi vain korjata..<br />
Koetan tsempata itseäni. Puntari näyttää reilusti kaksi kiloa vähemmän kuin tammikuun alussa. Haaveilen normaalipainosta. Teen hassuja taskulaskinharjoituksia, joissa nautiskellen vähennän aina 2 kiloa/kuukausi painostani ja yllätys yllätys olisin syyskuussa täysin normaalipainoinen. Taskulaskinmatematiikka on paljon helpompaa kuin käytännön toteutus. Huoh<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Rupsahtanuthttp://www.blogger.com/profile/10966164110197734900noreply@blogger.com2