Hyvä minä ja minun itsekuri

Uskomatonta, että tammikuu on takana! Menipä kerrasaaan nopeasti. Pieni tauko kirjoittelussa ei tällä kertaa tarkoita sitä, että olisin lyönyt homman läskiksi heti helmikuun alusta. Päin vastoin.
Elämäntapamuutos on tullut testattua nyt monella eri tavalla.
Ensinnäkin hain motivaatiota ja inspiraatiota kehonanalyysistä. Ei loppujen lopuksi ihan paha tulos. Viskeraalinen rasva, jota pidetään vaarallisempana kuin tätä ihonalaista läskiä oli ihan normaali.
Tai jopa normaalia parempi.
Loistavaa.
Lihasta minusta löytyi 50,5 kiloa. Jopas jotain. Täytyy tässä kohtaa sanoa.

Rasvaa oli 35%. Tämä oli ainoa oikeastaan surullisempi lukema. Eikä mikään yllätys. Jos kerran tietää itseki,n että painoindeksi on 27,8 ja vaatekoko 44 ja hyllyävä olemus, niin totta tämä. Kuitenkin näen tämänkin tuloksen positiivisena. Normaali rasva% on 20-30 prosenttia. Eihän minulla ole normaliuteen matkaa kuin se 5 prosenttia.

Tavoite on, että lihasmassa pysyy entisellään ja rasvaa tippuu vielä 7 kiloa pois. Tälle vuodelle riittää kyll,ä että tuosta määrästä saa pois edes puolet. Matkaa 50 synkkäreihin ja tavoitepäivään on riittävästi.


Toinen motivoiva juttu oli työreissu. Olin reissussa ja ns. täysihoidossa. Valmiit ruoat odottivat viinereineen, viineineen, voipullineen.
Vaan osasimpas olla!
Söin hotelliaamupalat kuin suoraan Jutan ohjeesta. Lounas meni hienosti. Välipalat korvasin proteiinipatukoilla ja illallisella söin mitä eteen kannettiin. Lopputulos:
Jos suurpiirteisesti asiaa katsoo niin ainoat poikkeamat olivat
lasi puna- ja valkoviiniä
kananmunan kokoinen kökkö jäätelöä
yksi rivi mustaa suklaata
ständiltä otettu pieni karkkipussukka.

Ja puntari ei edes heilahtanut ylemmäs reissun jälkeen.

HYVÄ MINÄ JA MINUN ITSEKURI

Treenit ovat jääneet tältä ja viime viikolta. Mutta tämän viikon saan kyllä vielä kiinni ja viimeviikko ei maailmaa kaada.

Paino on tippunut vuoden alusta 6,1 kiloa.