Ehkä tämä tästä. Perjantaina menen sairaalaan ja lopultkin kolmen kuukauden odottelun jälkeen saan tietää että onko syöpää vai ei ja jos ei niin mikä mahdollisesti on pielessä.
Paksusuolen tähystys tehdään aamupäivästä. Pelkään kaikkea. Pelkään tutkimusta ja pelkään tutkimustuloksia ja pelkään että hoitotakuun heikon tason vuoksi olen joutunut pelkäämään jo liian kauan.
Odottelu on ihmiselle pahasta. En ole jaksanut keskittyä juurikaan sellaisiin hienoihin yleviin ajatuksiin elämäntaparemontista, kun ei ole osannut miettiä tuleeko koko tulevaisuutta.
Ehkä tämä tästä.
Ainakin nyt tapahtuu jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti