Yö oli kamala. Valitettavasti en nuku hyvin. Syitä on monia. Nukahdan kyllä helposti, mutta sitten herään ääneen, pissahätään, tai kuten viimeaikoina inhottavaan jalkakipuun. Sen jälkeen en enää nuku vaan valvon useita tunteja. Nyt kun on joululomalla on yksi loman ihanuus siitä, että ajattelen yöllä valvoessani huomista. Ajattelen, että ihana on loma. Voin rauhassa olla huomenna ihan väsyneenä kotona. Ei haittaa vaikka väsyttää.
Tämä osio on siten ihan ok. Ongelma vain on, että joka yö turhaudun valvomiseen ja se näkyy panikoimisena.
Alan syömään.
Viime yönä söin 3 ruisleipää lisukkeilla, 5 korvapuustia, puolet isosta konvehtirasiasta. Sanoisin että muutoin ok, mutta suklaa oli pahaa ja söin silti.
Miksi pitää syödä suklaata vaikka siitä ei edes tykkää?
Ongelma on nyt ratkaistu. Iso suklaarasia meni heittämällä ja asenteella roskakoriin.
Helvattiin huonot suklaan. Sori lapset, tiedän että saitte rasian tätiltänne joululahjaksi. Mutta ei se kelvannut teillekkään. Miksi minun pitää yöllä ruveta pahan suklaan syöjäksi.
Ei tarvitse. Roskissa on ja pysyy.
Ensi yönä voin keskittyä vain ruisleipään. Pullatkin on nimittäin loppu.
Tuntui mahtavalta laittaa pahanmakuinen suklaa roskiin! HUIPPUA!
maanantai 30. joulukuuta 2013
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Voiko epäilijä onnistua?
Loma tekee omaa työtänsä minun jaksamisen eteen. Loma on ruokkinut minua hyvällä ruoalla, hitailla aamuherätyksillä, perheen läsnäololla, laiskottelulla, lojumisella, lukemisella, vetelehtimisellä. Sääkin on hyvä syy olla tekemättä juurikaan mitään.
Tuntuu kivalta kun voi mennä sieltä missä aita on matalin. Lipsua ja luistella. Ei tarvitse olla tehokas. Ei tarvitse olla mitään. Pidän tällaisesta elämästä. Valitettavasti. Olisi kiva olla rikas lottovoittaja ja olla tekemättä mitään.
Oikea elämä on vain jotain muuta.
Tänään aamulenkillä koirani kanssa aloin listaamaan ensivuoden tavoitteta. 5 kiloa, parempi kunto ja emba lopputyö tulivat mieleeni kuin tykin suusta. Niitä minä tavoittelen. Sinne tähtään.
Miten nämä pystyisi luistelemalla ja vetelehtimällä tekemään? Yhtäkkiä pitäisi työssäni näkyvä täsmällisyys ja kunnianhimoisuus saada siirrettyä omaan henkilökohtaiseen elämään. Ei riitä enää että töissä jaksaa. Pitää jaksaa kotonakin. Itseään varten, itselle. Miten laiska epäilijä voi onnistua?
Olen tehnyt toimintasuunnitelman
Helpotan laihdutusprojektia aloittamalla Jutan superdieetin. Näin pääsee helpoimmalla. Luistelemalla. Miettimättä. Minun pitää vain lukea ohjeet ja totella.
Emba lopputyö vaatiikin enemmän. Päätin, että en tavoittele arvosanoja. Lipsun tasossa. Teen vain työn, joka menee läpi. Harmillista, että kunnianhimoa ei enempää löydy. Työstä kun olisi ollut hyvin tehtynä ammatillisestikin hyötyä. Pitänee vain koittaa luistella sekin homma alta pois. Stressaamasta ja vaivaamasta mieltä.
TIlaan ensi vuonna ajan myös kuntotestiin /kehonanalyysiin. Tehdään tästä hieman tieteellistä. Katsotaan tarkasti mitä on tapahtunut vuoden aikana kun vuoden päästä sitten käyn uusinta testissä.
Välillä menetän uskoani tulevaan projektiin. MIetin että voinko onnistua, kun usko on niin heikko ja epäilen itseäni
Miten pystyn?
Nukun huonosti. Polveni ovat nykyään tosi kipeät. Miten näillä treenaa? Miten huonosti nukkuen jaksaa pitää itsestään huolta. Miksi en nuku?
Miksi epäilen itseäni? Luen juuri Andre Agassin elämänkertaa. Mistä urheilijat löytävät sen järkyttävän voittamisen himon, että täysin raihnaisena ja kipeinäkin he vain jatkavat. Kivusta välittämättä. Tavoitteena voitto.
Siksi nyt tällä hetkellä epäilen. Minulla on liikaa epäilyksiä omasta onnistumisesta ja näen liikaa esteitä ja vaikeuksia.
Toivon, että saan pääni kuntoon mahdollisimman pian. Tähän hommaan pitää saada tappamisen meininki!
Jaksaa jaksaa!
Tuntuu kivalta kun voi mennä sieltä missä aita on matalin. Lipsua ja luistella. Ei tarvitse olla tehokas. Ei tarvitse olla mitään. Pidän tällaisesta elämästä. Valitettavasti. Olisi kiva olla rikas lottovoittaja ja olla tekemättä mitään.
Oikea elämä on vain jotain muuta.
Tänään aamulenkillä koirani kanssa aloin listaamaan ensivuoden tavoitteta. 5 kiloa, parempi kunto ja emba lopputyö tulivat mieleeni kuin tykin suusta. Niitä minä tavoittelen. Sinne tähtään.
Miten nämä pystyisi luistelemalla ja vetelehtimällä tekemään? Yhtäkkiä pitäisi työssäni näkyvä täsmällisyys ja kunnianhimoisuus saada siirrettyä omaan henkilökohtaiseen elämään. Ei riitä enää että töissä jaksaa. Pitää jaksaa kotonakin. Itseään varten, itselle. Miten laiska epäilijä voi onnistua?
Olen tehnyt toimintasuunnitelman
Helpotan laihdutusprojektia aloittamalla Jutan superdieetin. Näin pääsee helpoimmalla. Luistelemalla. Miettimättä. Minun pitää vain lukea ohjeet ja totella.
Emba lopputyö vaatiikin enemmän. Päätin, että en tavoittele arvosanoja. Lipsun tasossa. Teen vain työn, joka menee läpi. Harmillista, että kunnianhimoa ei enempää löydy. Työstä kun olisi ollut hyvin tehtynä ammatillisestikin hyötyä. Pitänee vain koittaa luistella sekin homma alta pois. Stressaamasta ja vaivaamasta mieltä.
TIlaan ensi vuonna ajan myös kuntotestiin /kehonanalyysiin. Tehdään tästä hieman tieteellistä. Katsotaan tarkasti mitä on tapahtunut vuoden aikana kun vuoden päästä sitten käyn uusinta testissä.
Välillä menetän uskoani tulevaan projektiin. MIetin että voinko onnistua, kun usko on niin heikko ja epäilen itseäni
Miten pystyn?
Nukun huonosti. Polveni ovat nykyään tosi kipeät. Miten näillä treenaa? Miten huonosti nukkuen jaksaa pitää itsestään huolta. Miksi en nuku?
Miksi epäilen itseäni? Luen juuri Andre Agassin elämänkertaa. Mistä urheilijat löytävät sen järkyttävän voittamisen himon, että täysin raihnaisena ja kipeinäkin he vain jatkavat. Kivusta välittämättä. Tavoitteena voitto.
Siksi nyt tällä hetkellä epäilen. Minulla on liikaa epäilyksiä omasta onnistumisesta ja näen liikaa esteitä ja vaikeuksia.
Toivon, että saan pääni kuntoon mahdollisimman pian. Tähän hommaan pitää saada tappamisen meininki!
Jaksaa jaksaa!
lauantai 21. joulukuuta 2013
Valituksen taika muuttaa minut läskistä kaunottareksi!
Kun lukee omaa viimeaikaista ruikutusta, niin sillä on kaksi vaikutusta. En suostu uskomaan että olen moista kirjoittanut ja toiseksi haluan heti korjata tilanteen.
Kappas vain miten kätevää. Ensin minun täytyy kertoa, että mitään ei saa aikaiseksi. Seuraavaksi huomaakin tehneensä porkkana ja lanttulaatikon, käyttäneensä koiraa kohtuullisella lenkillä, siivonneensa pintapuolisesti kämpän kuntoon ja kävi kaupassakin.
Mikäs tässä. Kaikki on tehty ja mieli on hyvä.
Pitänee kokeilla toimiiko tämä muutoinkin:
VOI VOI VOI VOI VOI, olen läski, pullero ja selluliittiperse. En ikinä laihdu. Aina jokin estää minua laihtumasta. Milloin nuha, milloin työtä ja milloin yleismaailmallinen ketutus. Tänäänkin söin kunnon ison pitsan. Suklaatakin meni. Jään läskiksi loppuelämänkseni. En kertakaikkiaan laihdu.
( Nyt sitten pitää heti aamulla hypätä puntarille ja katsoa, montako kiloa lähti)
Kappas vain miten kätevää. Ensin minun täytyy kertoa, että mitään ei saa aikaiseksi. Seuraavaksi huomaakin tehneensä porkkana ja lanttulaatikon, käyttäneensä koiraa kohtuullisella lenkillä, siivonneensa pintapuolisesti kämpän kuntoon ja kävi kaupassakin.
Mikäs tässä. Kaikki on tehty ja mieli on hyvä.
Pitänee kokeilla toimiiko tämä muutoinkin:
VOI VOI VOI VOI VOI, olen läski, pullero ja selluliittiperse. En ikinä laihdu. Aina jokin estää minua laihtumasta. Milloin nuha, milloin työtä ja milloin yleismaailmallinen ketutus. Tänäänkin söin kunnon ison pitsan. Suklaatakin meni. Jään läskiksi loppuelämänkseni. En kertakaikkiaan laihdu.
( Nyt sitten pitää heti aamulla hypätä puntarille ja katsoa, montako kiloa lähti)
Suomessa on maailman paras lääkäri
Viikko oli kurja. Huono olo on jatkunut tähän päivään asti. Kävin lääkärissäkin. Tai lähes lääkärissä. Lääkäri oli naapurihuoneessa, kun kerroin vaivani sairaanhoitajalle. Hoitaja kävi sitten lääkärin luona kysymässä mikä minua vaivaa. Kyllä lääkärit ovat nykyään viisaita ja osaavia. Ei tarvitse edes nähdä potilasta. Riittää että joku näkee.
Näkemättikin oli siis selvää, että minulla on norovirus.
Kiitin diagnoosista ja lähdin töihin.
Sinnittelin torstain ja perjantain ja nyt olen todellakin ansaitulla lomalla. Jotta loma tulee maksimaalisesti hyödynnettyä kannattaa tietenkin herätä 3.28. Mikäs sen parempi aika. Varsinkin kun tietää, että kello on soimassa 7.50, että ennättää kuskata lapsensa todistusta hakemaan. AIkani kiemurtelin ja nousin sitten lannistuneena ylös.
Söin.
Paketion kaikki lahjat.
Menin takaisin sänkyyn klo 6.00.
Klo 7. nukahdin ja kohta kello taas soikin.
Päivä on mennyt puolivaloilla.
Vielä eilen haaveilin kuntosalista, pitkästä kävelylenkistä koirani kanssa, jääkiekko-ottelun katsomisesta mieheni kanssa, pullien leipomisesta, pienestä hääräilystä lauantai päivänä.
Niin, kyllähän se on hyvä, että on haaveita...ehkä ne joskus toteutuu.
Jos annan tämän oloni lannistaa minut, ja lopetan edes haaveilun paremmasta elämästä, niin ei paljon elämällä enää väliä ole.
Toivon siis, että huomenna herään hyvin nukkuneena, terveenä sunnuntai aamuun ja päivällä talon täyttää ihana pullan tuoksu.
Näkemättikin oli siis selvää, että minulla on norovirus.
Kiitin diagnoosista ja lähdin töihin.
Sinnittelin torstain ja perjantain ja nyt olen todellakin ansaitulla lomalla. Jotta loma tulee maksimaalisesti hyödynnettyä kannattaa tietenkin herätä 3.28. Mikäs sen parempi aika. Varsinkin kun tietää, että kello on soimassa 7.50, että ennättää kuskata lapsensa todistusta hakemaan. AIkani kiemurtelin ja nousin sitten lannistuneena ylös.
Söin.
Paketion kaikki lahjat.
Menin takaisin sänkyyn klo 6.00.
Klo 7. nukahdin ja kohta kello taas soikin.
Päivä on mennyt puolivaloilla.
Vielä eilen haaveilin kuntosalista, pitkästä kävelylenkistä koirani kanssa, jääkiekko-ottelun katsomisesta mieheni kanssa, pullien leipomisesta, pienestä hääräilystä lauantai päivänä.
Niin, kyllähän se on hyvä, että on haaveita...ehkä ne joskus toteutuu.
Jos annan tämän oloni lannistaa minut, ja lopetan edes haaveilun paremmasta elämästä, niin ei paljon elämällä enää väliä ole.
Toivon siis, että huomenna herään hyvin nukkuneena, terveenä sunnuntai aamuun ja päivällä talon täyttää ihana pullan tuoksu.
keskiviikko 18. joulukuuta 2013
Kyllä terveyskeskuksessa osataan!
Olen edelleen sairas. Yritin tänään päästä työterveyshuoltoon. Ainoa aika tälle päivälle oli klo 14.15. Sanoin että aika onnistuu, jos joudun sieltä kello kolmeksi seuraavaan paikkaan. Hoitaja lupasi, että onnistuu. Tulin paikalle 14.12. Ilmoittautumaan en päässyt, kun siellä joku toinen jutteli päivän tapahtumiaan. Odottelin. Hoitaja tuli ilmoittautumishuoneesta ulos 14.20. Ei vilkaissutkaan minua, ei tervehtinyt minua. Ohitti. Olin näkymätön. Kävi lääkärin huoneessa ja meni takaisin rupattelemaan toisen asiakkaan kanssa. 14.28 lähdin pois. Josko ilmoittautuminen ottaa aikaa 15 minuuttia ja minun piti olla jo menossa seuraavaan paikkaan 14.45, niin turha kuvitellakaan että lääkäri minua ehtisi miltään osin tutkia.
Tiivistetysti
Olipa paska palvelu. Palvelulupaus ei pitänyt miltään osin. Minua ei huomioitu miltään osin. Minä lähdin 25 kilometria turhaan ajaneena vastaanotolta pois.
Illalla yritin soittaa terveyskeskukseen. Onneksi vastattiin vaikka kello oli tasan neljä. Kerroin oireeni. Kuumetta, ylävatsa kipeä, kipu säteilee selkään. Pahoinvointia. Valtava väsymys, nukuin lähes koko edellisen vuorokauden. Kestänyt jo kolme päiväää. Halusin lääkärin ajan. Vastaanottovirkaija oli toista mieltä. Kuule sinulla on ihan selvät närästyksen oireet.
Sinuä närästää!
En ihan ollut asiasta samaa mieltä ja pyystin päästä lääkäriin. Hoitaja ei suostunut. Sen sijaan sain ajan sairaanhoitajalle. Heillä kuulema sairaanhoitajat tutkivat ensin kaikki tällaiset tapaukset, joilla on näin epämääräisiä oireita. Lääkäriin pääsee jos sitten on tarvis.
Nyt minäkin tiedän miksi maksan järjettömän määrän veroja saadaksen yhteiskunnalta palvelua silloin kun tarvitsen. Tästä ei palvelu parane.
Mies toi samariinin ja losec tabletin. Kohta olen varmaan terve.
Tiivistetysti
Olipa paska palvelu. Palvelulupaus ei pitänyt miltään osin. Minua ei huomioitu miltään osin. Minä lähdin 25 kilometria turhaan ajaneena vastaanotolta pois.
Illalla yritin soittaa terveyskeskukseen. Onneksi vastattiin vaikka kello oli tasan neljä. Kerroin oireeni. Kuumetta, ylävatsa kipeä, kipu säteilee selkään. Pahoinvointia. Valtava väsymys, nukuin lähes koko edellisen vuorokauden. Kestänyt jo kolme päiväää. Halusin lääkärin ajan. Vastaanottovirkaija oli toista mieltä. Kuule sinulla on ihan selvät närästyksen oireet.
Sinuä närästää!
En ihan ollut asiasta samaa mieltä ja pyystin päästä lääkäriin. Hoitaja ei suostunut. Sen sijaan sain ajan sairaanhoitajalle. Heillä kuulema sairaanhoitajat tutkivat ensin kaikki tällaiset tapaukset, joilla on näin epämääräisiä oireita. Lääkäriin pääsee jos sitten on tarvis.
Nyt minäkin tiedän miksi maksan järjettömän määrän veroja saadaksen yhteiskunnalta palvelua silloin kun tarvitsen. Tästä ei palvelu parane.
Mies toi samariinin ja losec tabletin. Kohta olen varmaan terve.
tiistai 17. joulukuuta 2013
Mikä minua vaivaa?
Sairas. Olen sairas. En vain tajua mikä minua vaivaa. Onko tämä vatsatautia, burnouttia, flunssaa?
Kotona ollaan ja ihmetellään tilannetta.
Lauantaina minulla oli tyhjennysharjoitus, nimeltä krapula. Molemmista päistä ja koko päivä. Ajattelin siis, että näin on, tuli 4 oluesta ja 2 lasista viiniä.
Sunnuntaina jo söin, mutta ruoka etoi. Mitään ei tehnyt mieli. Touhusin jouluvalmistelujeni kanssa ja en kiinnittänyt asiaan huomiota.
Maanantaina vielä etoi. Oli yhteistyökumppanin jouluruokatarjoilu ja minä en pystynyt syömään. Etoi. Söin vähän, räpistelin, ei maistunut. Sitten alkoi kramppaamaan maha.
Lähdin hieman etua-ajassa kotiin. Nukahdin välittömästi. Mittasin kuumeen ja oli 37.
Aamulla kuume jatkui. Etoo, nenä on tukossa, lievää lämpöä ja vatsa kipuilee. En kuitenkaan oksentele yms.
Olen nukkunut koko päivään. Mikä minulla on?
Eikö lauantai ollutkaan krapulaa, onko minulla kuitenkin vatsatauti.
Entäpä jos nyt kroppa sanoi sopimukset irti ja joulun alla pääsi valtava työväsymys valloilleen.
Minulla käy jo selkään tämä makaaminen, mutta en jaksa muuta.
Kotona ollaan ja ihmetellään tilannetta.
Lauantaina minulla oli tyhjennysharjoitus, nimeltä krapula. Molemmista päistä ja koko päivä. Ajattelin siis, että näin on, tuli 4 oluesta ja 2 lasista viiniä.
Sunnuntaina jo söin, mutta ruoka etoi. Mitään ei tehnyt mieli. Touhusin jouluvalmistelujeni kanssa ja en kiinnittänyt asiaan huomiota.
Maanantaina vielä etoi. Oli yhteistyökumppanin jouluruokatarjoilu ja minä en pystynyt syömään. Etoi. Söin vähän, räpistelin, ei maistunut. Sitten alkoi kramppaamaan maha.
Lähdin hieman etua-ajassa kotiin. Nukahdin välittömästi. Mittasin kuumeen ja oli 37.
Aamulla kuume jatkui. Etoo, nenä on tukossa, lievää lämpöä ja vatsa kipuilee. En kuitenkaan oksentele yms.
Olen nukkunut koko päivään. Mikä minulla on?
Eikö lauantai ollutkaan krapulaa, onko minulla kuitenkin vatsatauti.
Entäpä jos nyt kroppa sanoi sopimukset irti ja joulun alla pääsi valtava työväsymys valloilleen.
Minulla käy jo selkään tämä makaaminen, mutta en jaksa muuta.
sunnuntai 15. joulukuuta 2013
Hedelmäkakku
Onpa kiva juttu, olen saanut muutamia lukijoita. Tervetuloa mukaan seuraamaan arkeani. Tämän päivän sana on hedelmäkakku. Päätin siihen touhun päiväni. En syönyt kakkua vaan leipoin.
Olin ihmeellisen touhukas. Sitä se teettää kun nukkuu vessassa yhden päivän. Tänään kaikki meni kivasti. Tein bataattilaatikon, punajuuriaurajuustolaatikon, hedelmäkakun. Siinä välissä siivosin eteisen kirjahyllyt ja imuroin takan päällyksen.
Hedelmä oli myös iltapalani. Mieheni teki minulle maittavan lautasen mandariinia, banaania, omenaa ja kiiviää. Kyllä jaksaa kohti huomista ja seuraavaa yhteistyökumppanin tarjoamaa joululounasta.
Niin mikäs tässä ollessa. Lapsetkin leikkivät keskenään. Tyttäreni meikkasi poikani. Nyt minulla näyttää olevan kaksi tytärtä. HAH!
Olin ihmeellisen touhukas. Sitä se teettää kun nukkuu vessassa yhden päivän. Tänään kaikki meni kivasti. Tein bataattilaatikon, punajuuriaurajuustolaatikon, hedelmäkakun. Siinä välissä siivosin eteisen kirjahyllyt ja imuroin takan päällyksen.
Hedelmä oli myös iltapalani. Mieheni teki minulle maittavan lautasen mandariinia, banaania, omenaa ja kiiviää. Kyllä jaksaa kohti huomista ja seuraavaa yhteistyökumppanin tarjoamaa joululounasta.
Niin mikäs tässä ollessa. Lapsetkin leikkivät keskenään. Tyttäreni meikkasi poikani. Nyt minulla näyttää olevan kaksi tytärtä. HAH!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)