tiistai 7. heinäkuuta 2015

Persposket ruvella

Voihan hyllyvän pyllyni luisevat luut. Aloitin pyöräilyn. Eilen 11 km ja tänään toiset mokomat. Haarojen välistä löytyi luut, joissa on vihlova tuska. Pyörän penkki tuntui tänään sahaterälaitaiselta ruostuneelta hakulta, joka hiersi ja hankasi luitani vasten.

Miten ihmeessä nuo luut yleensä löytyivät? Miksi valtavan peppuni lölleröt eivät tajunneet suojata minua. Kerrankin kun luulin että noista massiivisista persposkista olisi ollut jotain hyötyä.

No ei ollut. Tämä kipu kestänee viisi päivää. Jos vain ei sada  ja pääsen tekemään päivittäisen lenkkini. Jostain syystä kestää 5 päivää saada luukipu pepusta pois. Tavoitteena olis,i että kun työt elokuussa alkaa niin ainakin jointain päivinä voisi mennä pyörällä töihin. Työmatkaksi tulee päivässä näin 18 kilometriä ja noin tunteroinen. Ihan hyvä lisä arkiliikuntaan.

Samalla voin antaa autoani tyttärelleni lainaan, jotta hän pääsee töihin myös. Sai heti ensiyrittämällä siivousfirmasta töitä. Vähänkö olen ylpeä tytöstäni. Miten niin on vaikea saada nuorten töitä?

Ruokana tänän sovellettu kesäkeitto tehtynä rasvattomaan maitoon. Oli nam.

Hyvä päivä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti