maanantai 27. heinäkuuta 2015

Stoppi epäonnelle

 Elämä voittaa. Tai ainakin minä olen päättänyt nousta tästä ketutuksen suosta ja pistää taas hanttiin kaikeille epäonnelle jota kohdalleni tulee. Keskeytyin loman. Lähdin töihin ja lopetin kotona murehtimisen.

Olen työnarkomaani. Kotona olen onneton lapamato. Nyt on hyvä. Tulee rytmiä päivään. Tulee merkitystä ja sisältöä elämään. Kaikki kunnia kotona oleville, mutta minä vain en jaksa pitkään. Ei oikein nappaa miettiä "mitä seuraavaksi siivoaisin" "minkä projektin seuraavaksi aloittaisin?"

Varsinkin kun kaikki meni pieleen. Sämpylät joita leivoin olivatkin reiskaakin ohuempia pannukakkuja. Yritin tehdä myös itse jugurttia. Tuli oksennusta. Tein myös itse valkosipulikurkkuja. HUOH..... ehkä ei olisi kannattanut niitäkään tehdä. Ainakaan 2 kiloa.

Ainoa joka onnistui, oli raparperihilloke. Sitäpä nyt laitan muutaman teelusikallisen aina minun aamupalaani. Viiliä, mysliä ja hilloketta. Ihan hyvää.

Lomani oli periaatteessa ihan  hyvä, vaikka mikään ei onnistunut. Kaikki tippui, kaatui ja meni rikki. Pyykkikone, tiskikone, jääkaappi. Kaikki rikki. Eilen meni vessa tukkoon. Paskaa siivottiin tänään myös jätehuollon toimesta kylpyhuonetta myöten. Terveys myös krakasi. Käsi paloi, suusta löytyi kaksi alkavaa reikää ja ihan uusi tautikin nimittäin punajäkälää. Kynsi lähtee varpaasta, kun festarilla kohtuu tukeva mies astui kunnolla varpaan päälle. Sen lisäksi minulla oli 4 ripulia 3 viikon loman aikana. Yleensä ne alkavat mukavasti yöllä. Ihan kivan fressi ja reipas olo aina seuraavana päivänä. Toivon tosiaan että löytyisi syy tähän ripulointiin. Ärtynyt paksusuoli voisi olla yksi vaihtoehto, mutta ehkäpä tämä syksyllä selviää.

Muutaman sukulaisuhteen olen saanut korjattua kuntoon. Muutamaa en. Ne on vielä rikki. Eikä kuntoon tule ellen minä ole aktiivinen. En teidä jaksanko nyt olla.


Otin muutaman kuvan mitä syön. Ei nuo kovin lihottavia ruokia ole kurkumalla oliiveilla ja kapriksella maustettu munakas tai viili.

Siitä huolimatta paino on tapissa. Olen tissutellut koko kesän. On ollut festaria toisensa perään, kesäteatteria, työreissujakin (vaikka olin muka lomalla) Joka paikassa olutta ja viiniä. No nyt nekin on sitten litkitty joksikin aikaa. Nyt mennään salaattilinjalla töitä tehden.

Aion siis palata ruotuun. Tavoitteena on nyt olla raitis salaatin syöjä. Pikkaisen proteiinia siihen viereen niin hyvä on. NÄillä mennään. Ihanan iso kiitos kaikille minua tsempanneille lukijoille. Niistä oli todellista apua kun täällä olen vaikeroinut!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti