sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Miten neuvoa lihavaa kärttyistä akkaa?

Epävarma ja hieman turhautunut olo. Kaikki viimeiset 15 vuotta on uuden vuoden ensimmäisestä päivästä lähtien minulla ollut täysin selvät sävelet miten teen suuren ja mahtavan elämäntapamuutoksen. Olen kuin uusi ihminen vuoden lopussa. Innostusta on kestänyt kesään. Sitten yhtä varmasti kuin on tullut uusi vuosi, niin yhtä varmasti kaamos ottaa minut haltuunsa. Niin ja lihon kaikki takaisin.

Ainoa poikkeus viime syksynä  oli että lihoin KAIKKI kiloni viikon Kanarian lomalla, jonka piti olla muka kaamosmasennukseen auttava juttu. Kanarian siis ja valon ja auringon. Olihan sitä aurinkoa, mutta rusketuksen sijaan minuun tarttui 4 kiloa läskiä viikon aikana. Kuukauden yrityn sitä  poistaa, en onnistunut ennen joulua ja sitten annoin periksi. Söin vielä muutaman kilon siihen päälle. Kilot eivät tulleet pikkuhiljaa. Ne tulivat viikossa. Kuulostaa reilulta, eikö totta.
Mitä sitten söin viikon aikana. Aamulla söin hedelmiä, munakasta, munia, tuoremehua ja välillä puuroa. Lounaalla söin ensin ison lautasellisen salaatteja, päälle jokin tarjolla ollut ruoka ja jälkkäriksi jäätelöä. Illallisella toistui lounas, alkusalaattien tilalla saattoi olla myös erityyppisiä tapaksia. Viiniä join rutkasti, Kävelimme kaiket päivät. Uin joka päivä reilun kilometrin. Vietimme aktiivilomaa höystettynä terveellisillä ja hyvillä ruoilla. Ainoat ns. huonot ruoat oli koneesta mukana tuotu fazerin sininen, jonka tuhosin viikon aikana ja jäätelöt.Niin ja tietysti varmaan pullo viiniä päivässä. Näillä eväillä tuli 4 kiloa läskiä, joka ei lähtenyt pois.  Tästä alkoi alamäki, josta koetan nyt pyristellä eroon. Ainakin varmaa on että ikinä en enää lähde syksyllä ulkomaille. Ei se auttanut mitään kaamosmasennukseen. Ainoastaan lisäsi sitä kun tajusin mikä oli viikon syömisten lopputulos.

Nyt olen sitten siinä kaamosmasennuksen ja epätoivon välimaastossa. En tiedä miten toimin. EI ole mitään selkeää "alkupotkua" kuten Jutan dieettejä, tai 5-2 tai muutakaan.

Nyt täällä on vain vihainen, ylipainoinen, kärttyinen akka. Kaikki ärsyttää. Varsinkin ne jotka koettaa hyväntahtoisesti neuvoa. Ne minua ärsyttää eniten. Sitten myös ne, jotka väittää että "mistä sinä muka laihdutat". Uskomatonta että niitäkin vielä on. Kun painoindeksi on 29,75 niin miten helevetissä joku kehtaa väittää, että tässä ei oltaisi lihavia. Näille ääliöille pitää oikein PERUSTELLA, että noin 30 painoindeksi on todellakin lihavan ihmisen indeksi.

Miksi ihmiset eivät vaan sano, että älä anna periksi. Koita jaksaa. Pystyt kyllä jos vain haluat.

En kaipaa mitää muita neuvoa. Kysymys ei ole tiedosta. Kysymys on jaksamisesta ja asenteesta.

Pääasia on, että en saa antaa periksi.


4 kommenttia:

  1. Samaa koettu.. minullekkin sanottiin tässä lähiaikoina olevani jo laiha...miten voi 90kg ihmiselle sanoa että sinusta ei ole kohta mitään jäljellä kun olet laihtunut niin paljon!!!???kyllä se meinaa itkettää kun ylipainoa on lähemmäs 25kg vielä niin sanotaan että ei kannata enää laihduttaa...
    Tsemppiä sinulle !!!

    VastaaPoista
  2. Kiitos tsempistä. Kävin katsomassa blogiasi. Oli ihana nähdä, että joku on onnistunut paremman elämän tavoittelussaan kokonaisen vuoden. Minulla ne on aina jääneet puolikkaaksi. Tsemppiä sinullekin!

    VastaaPoista
  3. Juu, minäkin täällä pyrähdän aina alkuvuodesta hirmuiseen kiitoon, mutta tahti hidastuu ja kesällä kunto pysyy yllä vain erittäin aktiivisen golfin peluun vuoksi. Ruoka-asiat on yleensä kesällä jo hieman retuperällä. Sitten tulee syksy, pimeys, työkiireet ja totaalinen liikkumattomuus. Jos syksy pysyy vielä jotenkin ruodussa, niin joulu tulee ja pilaa kaiken. Viikossa, parissa +5kg kevyesti! :/ Kyllä maistui viini ja juusto nimittäin jouluna... Itsellä on auttanut se, että olen pyrkinyt tekemään asioita, jotka ovat mukavia ja joista saan iloa. Olen siis etsinyt urheilulajeja ja liikuntatapoja, jotka ei tunnu väkisin vääntämiseltä ja epämieluisilta jo alkuun. Esim. mieheni on himohiihtäjä, mutta itse tykkään enemmän uida. Minä juoksen ja lenkkeilen, mies rämpii metsässä lintujen perässä. Kaikki ei vain sovi kaikille. Samaa ideaa olen pyrkinyt noudattamaan ruokavaliossani, koska en usko, että pystyn noudattamaan mitään ihme kuureja kovin pitkään. Tsemppiä sinulle! Pystyt kyllä! :)

    VastaaPoista