Olen elossa! Vaikka kukapa nyt täällä minua erityisesti olisi kaivannut. Olen ollut ihan hiljaa koko syksyn. Kaamosmasennus tuntuu välillä raskaammalta kantaa mukanaan kuin sata kilo läskejä. Jotenkin selvisin. En ole voiton puolella, mutta sanotaanko että elossa. Tiedän, että menen tosi alamaihin joka syksy. Toissasyksynä tuli 7 kiloa lisää painoakin vain syksyn aikana. Nyt tuli ainakin neljä kiloa. Tarkkoja mittauksia kun en tehnyt enää marraskuun jälkeen.
Yritin selvitä syksystä ja noudattaa kaikkia mahdollisia kaamosmasennukseen annettuja neuvoja. Oli kirkasvalolamppua, kirkasvalokuulokkeita, yritystä olla armelias itseään kohtaan ja ei tavoitella liikoja. Yritin pitää syömisen kurissa, käydä kävelyllä. Yritin nukkua. Välillä ilman lääkkeitä ja välillä lääkkeiden kanssa. Kävin jopa viikon ulkomailla, jotta kaamosmasennus saataisiin katkaistua.
Ei onnistunut.
Vittumaisinta tässä muutoin niin mukavassa kanarian matkassa oli, että siellä annoin itselleni luvan herkutella. Olimme all inclusive hotellissa ja todellakin herkuttelin. Söin 3 ateriaa päivässä ja voisi sanoa että kaikilla ruoilla oli taas kolme eri ruokaa alkupalasta jälkiruokaan ja aamupalaa lukuunottamatta viinien kera. Mitä tapahtui? Lihoin 4,9 kiloa viikon aikana. Mieheni, joka söi enemmänkuin minä lihoi viikon aikana kilon. Mieheni turvotuskilo lähti kotiuduttua parin päivän sisällä, minulla lähti kuukaudessa yksi kilo. On siis täysin mahdollista lihoa pysyvästi 4 kiloa viikon aikana ja ne eivät lähde pois, ei vaikka päällään seisoisi ja jeesusteipillä liimaisi suun kiinni. Olen suuri läskimagneetti, johon eivät mitkään kuurit tepsi. Kaikki mikä tulee, pysyy.
Aurinkoloma siis pilasi lopullisesti fiilikseni marraskuussa. Oli "helevetin hauskaa" olla noin 4 kiloa painavampi masetunut joulukuussa kuin vain masentunut sitä ennen. En siis ole nyt enää käynyt puntarilla. Alkuvuoden perinteiset mittaukset jäivät tekemättä.
Katselin kuitenkin viime vuonna tekemääni lupausta ja tavoitteitani. Niitä oli neljä. Voin sanoa että ainakin yksin näistä on täysin toteutunut ja se on selänkunto. Tavoite oli saada selkä ja polvet kuntoon ja voin sanoa että molemmissa paikoissa olleet perusongelmat on voitettu. Voitin ne joogan avulla. Muut tavoitteet ovat täydellisesti "vaiheessa". Jooga on antanut minulle valtavan paljon voimaa ja jaksamista. Voin väittää, että tässä ylipäätään ollaan joogan ansiosta. Siinä on minulle täydellistä liikuntaa ja rentoutumista yhdessä ja samassa paketissa.
Kun nyt ensin saisi mieleni piristymään, niin sitten voisi varmaan esimerkiksi painonpudotustakin haaveilla. Tosin olen päättänyt olla menemättä puntarille ennenkuin kuin kuvittelen huosunvyötärön kireyden perusteella, että kanariakilot ovat poissa. Sitten voin haastaa itseäni hieman parempiin suorituksiin.
Jonkin verran voisin sanoa, että myös elintavoissani tuli muutoksia. Tärkein niistä oli ehkä säännöllinen jooga. Toisekseen aloin seistä töissä. Seison kaikki ne ajat kun minun pitää tehdä työtä tietokoneella ja istun puhelut ja palaverit. Näillä eväillä päivittäinen istuminen on vähentynyt noin 4 tuntiä minimissään. Lisäksi olen pikkuhiljaa koko viime vuoden muuttanut ruokavaliotani kasvisruokavalion suuntaan ja nyt se alkaa olla sitä aika hyvin. Syön vain kasviksia ja kalaa. Kananmunat ilman keltuaista ovat myös ok.
Kaikesta väsymyksestä ja lisä kiloista huolimatta jotain hyvää tapahtui viime vuonna. Sain selkäni kuntoon ja ruokavaliotani enemmän toivomaani suuntaan.
Jos kanarian neljän kilon läskipaketti olisi jäänyt tuliaisina tuomatta niin varmaan painonkin osalta olisin ollut miinuksen puolella verrattuna viime vuoteen. Yritin noin kuukauden ihan tosissaan poistaa tulleita kiloja, mitään ei tapahtunut, joten loppuvuosi menikin täysin överiksi. Söin ja join niin paljon, että esimerkiksi syömälläni suklaamäärällä olisi varmasti, joku pikkukauppias tehnyt vuoden tilin.
Näillä ajatuksilla lähdetään nyt tähän vuoteen. Yritän taas kirjoitella. Voipi olla enemmän masennuksenpurkua kuin laihdutuskirjoittelua. Tämä blogi ei siis kyllä millään muotoa tsemppaa ketään. Ehkä vain minua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti